04.10.

Jokaisen projektityöntekijän tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi

kukkakuva2

Muutama vuosi taaksepäin VOIKUKKIA työntekijöillä oli ”pitkä lista”. Listaa on muisteltu kuluneina vuosina monta kertaa, joskus naureskellen, välillä vähän muullakin mielialalla. Pitkän listan muodostumista ohjasi tärkein tavoitteemme. Saada sijoitettujen lasten vanhempien ääni kuuluviin.

Sosiaalialan ammattilaisten tavoittaminen koulutuksiimme, vaikuttamistyö päättäjien keskuudessa, vanhempien tukemisen tärkeydestä viestiminen tuleville sosiaalialan ammattilaisille, materiaalien kehittäminen vanhemmille ja tietysti ryhmämallin levittäminen valtakunnallisesti… siinä vain osa ”rakkaasta” pitkästä listastamme.

Tänä vuonna Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä havahduin siihen, kuinka pitkällä ollaan.
Vanhempien ääntä halutaan kuulla. Ja ennen kaikkea havahduin ajatukseen siitä, miten olemme tavoitteeseemme päässeet!

Kaiken keskiössä ovat olleet vanhemmat. Rohkeat ja määrätietoiset vanhemmat jotka ovat yhdessä kanssamme levittäneet sanomaamme. Joka ikisen vapaaehtoisen, vertaisohjaajan, tukihenkilön, aluekoordinaattorin ja ohjaajan työn ansiosta, yhä useampi vanhempien kanssa työskentelevä sosiaalialan ammattilainen on tavoitettu.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät olivat tänä vuonna Turussa ja osallistujia oli yli 1000. Pääpuhujina kuultiin sosiologian professori David Tobista ja sosiaalityön emeritusprofessori Andy Bilsonia. He kertoivat tutkimustuloksistaan, mutta myös siitä kuinka New Yorkissa on tehty uraauurtavaa työtä lastensuojelun asiakasperheiden vanhempien tukemisessa. Huostaanotettujen lasten määrä on laskenut merkittävästi. Vanhempia on koulutettu toimimaan tukena toisten vanhempien rinnalla.

Professorit halusivat kuulla suomalaisia huostaanotettujen lasten vanhempia ja taas kerran yksi tavoitteemme toteutui. Rohkeat VOIKUKKIA- vanhemmat pääsivät kertomaan omista kokemuksistaan ja kehittämistyöstään. Ja kuinka hienosti tapaaminen sujuikaan. Kiitos Taina ja Kirsi!

Joku voisi kysyä, mikä tässä nyt sitten erityisesti ilahduttaa? Mitä New Yorkissa tehdyssä muutostyössä on niin erilaista? Kyse on siitä, että arvovieraat ovat juuri siinä asian ytimessä, jonka haluamme VOIKUKKIA- toiminnassa nostaa esiin. Professorit halusivat vanhemmat keskustelemaan kanssaan, eivätkä projektityöntekijää tai järjestön edustajaa. He toimivat juuri niin kuin toivoisimme kaikkien toimivan. Kysyvät, kuulevat aidosti ja ottavat mukaan. Vanhemmat ovat omassa asiassaan, perheiden tukemisessa, ne parhaat asiantuntijat.

Meille VOIKUKKIA- työntekijöille ja ohjaajille vanhempien osallisuus toiminnassa on itsestäänselvyys ja he ovat tärkeä osa kukkastiimiämme. Se, mikä sai projektityöntekijän miltei kyyneliin Turussa, ständipöytänsä takana, oli havainto siitä kuinka verkostomme ovat kasvaneet ja kuinka yhä useampi lastensuojelutyössä oleva ammattilainen haluaa tehdä työtä sen eteen että vanhemmat ovat mukana, aidosti ja kumppaneina. Kun vanhempi saa tukea, siitä hyötyy koko perhe.

Jokainen tarvitsee elämässään haaveita. Taidankin seuraavaksi ryhtyä haaveilemaan vanhempien kouluttamisesta suuremmassa mittakaavassa. Ja kuten olemme huomanneet, joskus haaveet käyvät toteen ja ”pitkät listat” lyhenevät…. tai, no, ainakin ne muuttavat muotoaan.
Ja vielä lisää haaveita… Entäpä jos saisimme yhden yhteisen äänen? Tässäpä vasta suuri haave tulevaan.

Monet muut järjestöt ovat jo pitkään tehneet hienoa työtä lasten ja nuorten osallisuuden parissa. Kokemukset lastensuojelusta ovat jokaisella perheellä erilaisia näkökulmasta riippuen. Meitä yhdistää se, että haluamme palveluiden auttavan perheitä ajoissa, ennen tilanteiden kriisiytymistä.

Entäpä jos ei olisikaan erillisiä ääniä, vaan yksi yhteinen ja kuuluva?
Ketään ei saa jättää yksin.

Heidi Sundwall
Projektisuunnittelija
VOIKUKKIA/Kasper ry

Ps. Tilaa voikukkia uutiskirje niin saat ajantasaista tietoa VOIKUKKIA- toiminnasta ja vanhempien tukemisesta