19.05.

Erityisherkän perheen omannäköinen elämä

tarkein1

Moni perhe on kovilla jaksamisen kanssa. Päivät ovat usein täyteen aikataulutettu työtä, koulua, päiväkotia ja harrastuksia. Lapsetkin käyvät harrastuksissaan monta kertaa viikossa ja aikuisilla on työstressiä, omat menonsa ja kodinhoidon velvoitteet. Arki voi olla pelkkää velvollisuuksien suorittamista, paikasta toiseen siirtymistä, syömistä ja nukkumista. Moni koettaa ratkaista ajanpuutetta karsimalla uniajasta ja levosta, liikunnasta ja yhteydenpidosta ystävien kanssa. Sen myötä hyvinvointi ja elämänlaatu heikkenee. Etenkin herkimmät lapset ja aikuiset ovat vaarassa ylikuormittua ja väsyä tällaisen kiireisen ja paineisen arjen keskellä.

 

Tavallinenkin koulu- tai työpäivä voi johtaa väsymiseen

Noin viidesosa ihmisistä, tytöistä ja pojista, naisista ja miehistä, on synnynnäisesti erityisherkkiä, eli heidän hermojärjestelmänsä on rakentunut tavallista herkemmäksi reagoimaan erilaisiin ärsykkeisiin ja havaitsemaan asioita. Erityisherkkyys on aisti- ja tunneherkkyyttä, josta on monessa tilanteessa paljon hyötyä. Vahva empatiakyky, tarkat havainnot, luova mielikuvitus ja kyky pohtia asioita syvällisesti ja monesta näkökulmasta ovat esimerkkejä herkkyyden lahjoista, jotka tulevat parhaiten esille kun ihminen voi hyvin ja elää oikeanlaisissa olosuhteissa.

Lisäksi erityisherkkä ihminen kuormittuu nopeammin kuin muut. Hän vastaanottaa niin paljon enemmän ympäristön vaikutteita, tunteita ja aistimuksia, ja ne uppoavat häneen paljon syvemmälle kuin muihin, jolloin tavallinen työ-, koulu- tai päiväkotipäiväkin voi johtaa väsymiseen. Avokonttorit ja muuttuvat työtilat sekä koulujen ja päiväkotien hälyinen ympäristö sisältävät valtavan määrän aisti- ja tunneärsykkeitä, minkä seurauksena voi tulla monenlaisia stressin ja ylivireyden oireita, kuten väsymystä, ärtymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistiongelmia.

 

Pysähdy miettimään mikä on todella tärkeää?

Jos arki tuntuu päivästä toiseen selviytymiseltä ja ponnistelulta jaksamisen rajamailla, voi olla vaikea nähdä vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuitenkin nimenomaan silloin olisi tärkeää pysähtyä miettimään omaa ja perheen vointia ja tilannetta. Kiireinen oravanpyörä-elämä ja suorittava elämäntyyli ei sovi etenkään erityisherkälle ihmiselle. Useinkaan elämisen mallia ei voikaan katsoa valtavirran kovasta vauhdista, vaan on pysähdyttävä tutkimaan omia ja perheenjäsenten tarpeita ja mieltymyksiä.

On hyvä miettiä, mitä asioita todella arvostaa ja mikä on oikeasti tärkeää? Ilmenevätkö nämä arvot arjen teoissa ja ajankäytössä riittävästi? Vai kuluuko valtaosa ajasta ja energiasta työhön ja muihin velvollisuuksiin, vaikka arvostaisi eniten läheisiä ihmissuhteita ja hyvinvointia?

 

Pienilläkin muutoksilla kohti omannäköistä elämää

Lapsiperheessä valta ja vastuu perheen elämäntavasta ja rytmistä on vanhemmilla, joten heillä on myös avaimet tasapainon löytämiseen. Monesti omat päänsisäiset mallit ja oletukset vaikeuttavat ratkaisujen löytämistä. Mielessä voi olla rajoittavia uskomuksia kuten, että kiire kuuluu (hyvään) elämään, kotona pitäisi olla aina siistiä tai että lapsilla pitää olla monia harrastuksia. Mutta pitääkö oikeasti olla näin? On syytä kyseenalaistaa rajoittavat uskomukset ja antaa itselleen lupa löytää nimenomaan itselle ja omalle perheelle sopivat ratkaisut.

Jokaisen perheen on mahdollista löytää omannäköinen ja hyvinvointia tukeva elämäntapa.  Aina on jotain tehtävissä tilanteen parantamiseksi, vaikka se onkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä, etenkin jos ne ovat joitakin päivittäin toistuvia tapoja. Esimerkiksi unen määrää ja laatu, iltarutiinien rauhoittaminen, ylimääräisten tekemisten (kuten sosiaalisen median seuraamisen), ihmiskontaktien, velvollisuuksien ja harrastusten karsiminen auttavat usein löytämään omalle perheelle sopivan elämisen tavan, omannäköisen elämän. Sen myötä perheenjäsenet saavat tilaa ja mahdollisuuden olla sitä mitä ovat ja nauttia entistä enemmän yhdessä olemisesta ja arjesta.

Heli Heiskanen

Kirjoittaja Heli Heiskanen on psykologi, työterveyspsykologi ja kouluttaja, joka on kirjoittanut tietokirjan Herkkyyden voima -opas omannäköiseen elämään ja perehtynyt esimerkiksi erityisherkkyyteen, stressin säätelyyn, (työ)hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, itsetuntemukseen ja henkiseen kasvuun. Hän pitää kursseja yksityisille ihmisille sekä tekee tilauskoulutuksia (työ)hyvinvoinnista ja erityisherkkyydestä esimerkiksi terveydenhuollon, kasvatus- ja opetusalan, sosiaalialan sekä muiden alojen ammattilaisille ja esimiehille.

 

Lisätietoa aiheesta: