Projektit »
Päättyneet projektit »
Input-tukihenkilöprojekti
Input-tukihenkilöprojekti
Tukihenkilö - roolimalli ja vierellä kulkija
Syrjäytymisriskissä olevan lapsen tukeminen viiteryhmään
Kehityspsykologisissa tutkimuksissa on todettu mm., että lapsen viiteryhmällä on huomattavasti suurempi merkitys kasvussa ja kehityksessä kuin aikaisemmin on oletettu. Viiteryhmä voi joko tukea tai estää myönteistä kasvua ja kehitystä. Viiteryhmän kielteisistä asioista on vaikea irrottautua jos vaihtoehtona on yksin jääminen. Erityisesti on oltu huolissaan yksinhuoltajaperheiden pienten poikien miehen mallin puuttumisesta.
Perheneuvonnassa ovat asiakasmäärät kasvaneet huomattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että perheiden elämänhallinnan edistämiseksi on voitu keskittyä pääasiassa aikuisten asioihin. Tukemalla tietoisesti viiteryhmään kiinnittymistä ja antamalla samaistumismalleja lapsille ja nuorille on mahdollista auttaa perheneuvonnassa asioivia lapsia ja nuoria heidän elämänsä haavoittuvassa kohdassa.
Input-tukihenkilöprojektissa huomioitiin lapsen tai nuoren hoitotavoitteet, jotta toiminta ei häiritse hoitotyötä. Tukihenkilö ei ole terapeutti, ei perheen puuttuva aikuinen tai lastensuojelullinen avohuollon ammattilainen. Tukihenkilön tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kiinnittymään kodin ulkopuolisiin viiteryhmiin.
Tukihenkilöiksi valikoituneet opiskelijat sitoutuivat toimintaan lähtökohtaisesti vuodeksi kerrallaan, erikseen neuvoteltiin myös pidemmistä tukisuhteista. Tapaamiset tapahtuivat pääasiallisesti kerran viikossa kodin ulkopuolella. Yleensä tapaamiset olivat kahdenkeskeisiä, mutta erojakin paikkakuntien välillä löytyi; joillain paikkakunnilla toiminta oli ryhmämuotoista.
Tavoitteet
Tavoitteena projektissa oli, että perheneuvolan lapsi (6-12-vuotias) saa tukihenkilön, jonka kanssa voi turvallisesti liittyä ja ohjautua sellaiseen viiteryhmään, joka vähentää syrjäytymisriskiä eli ajautumista assosiaalisiin ryhmiin. Tukihenkilön tuoma samaistumismalli ja uudet toimintaympäristöt antavat lapselle tukea ja mahdollisuuksia irrottautua mahdollisista syrjäytymistä edistävistä riskitekijöistä.
Toimintamalli pyrittiin vakiinnuttamaan pysyväksi paikalliseksi yhteistyöksi oppilaitoksen ja perheneuvolan välille osana syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen eteen tehtävää työtä. Tarkoituksena on lujittaa yhteistyötä myös siten, ettei yksittäisten työntekijöiden vaihtuminen lamaannuta toimintaa
Eri tahojen roolit
Tukihenkilöiden koulutuksesta, ja paikallisen toiminnan koordinoinnista vastasi projektikoordinaattori. Koordinointia tarvittiin järjestöjen, oppilaitosten ja perheneuvoloiden väliseen yhteistyöhön. Koulutus kohdistui asiakastyön perusteiden opettamiseen ja teemakoulutuksen järjestämiseen. Lisäksi projektin puolesta järjestettiin opiskelijoille kerran kuukaudessa ryhmätyönohjausta; työnohjaus ostettiin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.
Perheneuvolat hoitivat normaalisti oman asiakastyönsä ja puuttuivat toimintaan, jos tukihenkilöä vedettiin mukaan perheen sisäiseen ongelmasysteemiin. Tukihenkilön, perheen ja perheneuvolan yhteisneuvotteluissa sovittiin yhteisistä tavoitteista.
Oppilaitosten kanssa sovittiin erikseen projektista mahdollisesti tehtävistä opinnäytetöistä. Oppilaitokset ohjasivat halukkaat opiskelijat tukihenkilötoimintaan ja toiminta hyväksyttiin osaksi opiskelua. Opiskelijoille ei toiminnasta maksettu palkkiota, mutta kulut korvattiin. Kaikki toimintaan osallistuneet opiskelijat sekä tuettavat lapset olivat toiminnan ajan vakuutettuja projektin puolesta.
Taustaa
Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry järjesti vuosina 2000 ja 2001 seitsemällä paikkakunnalla (Alajärvi, Hämeenlinna, Järvenpää, Kuusankoski, Mikkeli, Savonlinna ja Tampere) perheneuvoloiden lapsiasiakkaille tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöt ovat olleet sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoita. Kokeuluvaiheessa käytössä olleiden määrärahojen pienuuden vuoksi alkoi opiskelijoiden työnohjauksen ja paikallisen yhteistyön koordinoinnin puute kuitenkin vaikeuttaa toimintaa.
Vuonna 2002 projektiin saatiin rahoitus RAY:ltä ajalle 2002 - 2005. Rahoitus mahdollisti projektikoordinaattorin palkkaamisen sekä koulutuksen ja ulkopuolisen työnohjauksen hankkimisen tukihenkilöinä toimiville opiskelijoille. Lisäksi rahoitus mahdollisti sen, että tukitapaamisiin, tukihenkilöiden ja tuettavien lasten keskinäiseen toimintaan voitiin ohjata osa rahoituksesta. Alussa mukana olleista seitsemästä paikkakunnasta Tampere on jäänyt pois vuosina 2002 - 2005 toteutettavasta projektista.
Projektikoordinaattorin aloittaessa keväällä 2002, lähdettiin aluksi kartoittamaan projektipaikkakuntien läheisyydestä löytyviä oppilaitoksia, joista saattaisi löytyä kiinnostusta osallistua toimintaan. Mukaan lähteneet oppilaitokset olivat kaikki sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakouluja, mikä oli myös alkuperäinen tavoite.
Projektissa mukana olivat seuraavat perheneuvolat ja ammattikorkeakoulut:
Alajärven perheneuvola & Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Hämeenlinnan kaupungin perheneuvola & Hämeen ammattikorkeakoulu
Järvenpään kaupungin perheneuvola & Diakoni ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö
Kuusankosken perheneuvola & Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Mikkelin kaupungin perheneuvola & Mikkelin ammattikorkeakoulu
Savonlinnan kaupungin kasvatus- ja perheneuvola & Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonlinnan koulutusyksikkö
Käy tutustumassa myös Input -tukihenkilöprojektin
loppuraporttiin .
Input-loppuraportti (85.50 kB)
