Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön.Hyväksy evästeet

”Tää ero on munkin juttu”

Noin 40% suomalaisista lapsista ja nuorista kokevat vanhempien eron 15 ikävuoteen mennessä (1). Ero on asia, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla lapsen arkeen ja mieleen. Viime vuosina on kehitetty uusia eropalveluita ja keskusteltu vanhempien toiminnan merkityksestä erossa. Toimiva yhteistyövanhemmuus onkin asia, jonka merkityksen myös lapset tunnistavat. Yhtä lailla tärkeää on saada lasten oma näkökulma erotilanteisiin, lasten huomioimiseen sekä palveluiden kehittämiseen. Emme voi sivuuttaa lasten osallisuutta ja oikeutta saada myös yksilöllistä tukea erotilanteessa; ”Ero on lastenkin juttu, vaikka aikuiset joskus sanoo, että se on vaan niiden juttu”, totesi eräs lapsi osuvasti.

 

Keväällä 2019 Kasperissa järjestettiin yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n Arjesta voimaa -hankkeen kanssa päiväleiri 7-12-vuotiaille eroryhmän käyneille lapsille. Leirin tavoitteena oli antaa alakouluikäisille lapsille puheenvuoro: oppia, mitkä asiat, sanat ja teot ovat olleet heille merkityksellisiä eron aikana ja sen jälkeen sekä miten me aikuiset voisimme paremmin huomioida lapset erotilanteissa.

 

 

”Mitä nyt tapahtuu?” oli kysymys, jonka lapset nostivat päiväleirillä lapsen mieltä askarruttavaksi kysymykseksi tilanteessa, jossa vanhemmat kertovat erosta. Lapset toivoivat molemmilta vanhemmilta saatua lohduttamista erouutisen jälkeen: ”Voisivatko vanhemmat jäädä vielä yhdeksi yöksi yhteiseen kotiin ja lohduttaa lasta?”, kysyi yksi ryhmäläinen. Lapsikin tarvitsee aikaa sopeutua ja sulatella asiaa. Aikuinen voi lasten mukaan lohduttaa esimerkiksi sanomalla: ”Ei mitään hätää, kaikki järjestyy.” Vanhemmilta lapset toivovat pinnistelyä, ettei riitoja tulisi lasten edessä. Lapset tunnistivat erotilanteeseen liittyvät ristiriitaisetkin tunteet: helpotuksen, surun, ikävän ja pettymyksen. Ikävään auttaa lasten mukaan esimerkiksi se, että asuu lähellä tai voi olla tiiviisti yhteydessä. Mahdolliselta uudelta kumppanilta toivottiin ymmärrystä ja ystävällisyyttä lasta kohtaan; ”ettei ole salaisesti ilkeä”.

 

 

Lasten mielestä on tärkeää saada tietää eron syy ja keskustella jonkun kanssa omista tunteista ja eron vaikutuksista omaan elämään – täytyy olla mahdollisuus puhua erosta jonkun kanssa, koska puhuminen voi auttaa. Puhua voi jollekin sellaiselle, joka on ”sun puolella” ja johon voi siten myös luottaa.  Lapset kertoivat tietävänsä muitakin lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet, mutta totesivat, ettei ero ole aihe, josta tulisi välttämättä juteltua kavereille tai vaikka omille luokkatovereille. Kasperin eroryhmä koettiin hyvänä paikkana paitsi puhumiselle myös toisten kokemusten kuulemiselle. Lasten mielestä eroryhmää on tärkeää mainostaa lapsille. Lapset suunnittelivatkin mainoksen, jossa nostivat esiin, ettei ryhmä tunnu turhalta, siellä saa kertoa oman mielipiteen, mutta olla myös puhumatta. Erotilanteessakin lapset ovat yksilöitä, joilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja tapoja työstää kokemuksiaan. Tärkeää on lasten mukaan kertoa eroryhmään osallistumista pohtiville lapsille, että ryhmissä ulkoillaan, syödään, siellä voi rakentaa vaikkapa majoja ja voi olla kivaa!

Lapset muistuttivat että ”Lapsen pitää saada olla lapsi, vaikka vanhemmat eroavat”. Lasten mukaan lapsena olemiseen kuuluu itselle tärkeitä asioita, kuten harrastuksia, perheenjäseniä, kavereita, unelmia ja turvallisuutta.

 

 

Päiväleirin työskentely vahvisti ajatusta, että:

  1. Lapsille tulee tarjota mahdollisuus, tilaa ja aikaa kertoa omia ajatuksiaan sekä saada lohdutusta ja tukea erotilanteessa ja sen jälkeen paitsi lähiyhteisöistään, myös lapsille suunnatuista omista palveluista. Sen rinnalla yhteistyövanhemmuuteen kannattaa satsata ja lasta tehdä näkyväksi myös lähiyhteisöissään lapselle tärkeiden asioiden kautta.

 

  1. Lapsilla on paljon näkökulmia palveluiden ja toiminnan kehittämiseksi. Vain lasten näkökulmia huomioimalla, voimme kehittää lasten tarpeisiin vastaavia ja lapsille saavutettavia palveluita. Yhteiskehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää tarttua lasten aloitteisiin ja toimintaan.

 

  1. Lapsen näkökulma vanhempien eroon on erilainen kuin aikuisen ja jokaisen lapsen kokemus on omanlainen. Lapsen näkökulman huomioiminen edellyttää lapsen maailmaan tutustumista. Aikuisten onkin tärkeää muistaa, että lapsella tulee olla tilaa ilmaista itseään hänelle sopivalla tavalla ja nostaa työskentelyyn niitä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Joskus aiheet saattavat erota aikuisten ajatuksista paljonkin.

 

Oona Niskanen    

Asiantuntija

Lasten ja nuorten eroauttaminen

Kasvatus- ja perheneuvonta ry

 

Reetta Kalliomeri

Hankesuunnittelija

Arjesta voimaa

Pelastakaa Lapset ry

 

1)Jalovaara, Marika (2017). Sosiaalisen aseman ja lasten perhemuotojen yhteys vahva. Turun yliopisto. https://blogit.utu.fi/tita/sosiaalisen-aseman-ja-lasten-perhemuotojen-yhteys-vahva/