Järjestö

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry on perheiden murroskohtien asiantuntijajärjestö. Olemme olemassa perheitä varten, kun perheen elämä on murroksessa ja arki muuttuu. Edistämme perheiden osallisuutta, tuemme perhesuhteita ja autamme perheenjäsenten ääntä pääsemään kuuluviin.

Pääkohderyhmämme ovat vanhempien eron kokeneet lapset ja nuoret sekä lastensuojelun asiakasperheiden vanhemmat. Kasper on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Saamme rahoituksemme pääosin STEAlta, mutta jonkin verran meitä rahoittavat myös kunnat ja yksityiset säätiöt. Teemme yhteistyötä niin kohderyhmiemme kuin heitä kohtaavien ammattilaisten kanssa kehittäen tukimuotoja ja kouluttaen ammattilaisia.

Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat asiamme tärkeäksi ja haluavat tulla mukaan toimintaan tai tukea toimintaamme. Tervetuloa mukaan!

Rekisteriselosteet

Opiskelijalle

Etsitkö harjoittelupaikkaa tai opinnäytetyön aihetta? Lue lisää täältä

Tutkimuslupahakemus

Säännöt

Hyväksytty 20.10.2015

1 §
NIMI JA KOTIPAIKKA

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2 §
TAVOITTEET JA TOIMINTA

Yhdistys on lastensuojelualan asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa ja puolustaa perheiden hyvinvointia ja tukea toimivia perhesuhteita. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Yhdistys edistää tavoitteitaan

järjestämällä ohjattua vertaistukea lapsille, nuorille ja vanhemmille
järjestämällä koulutustoimintaa ja yleisötilaisuuksia
vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ottamalla kantaa ja antamalla lausuntoja
tiedottamalla lapsiperheiden hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvistä teemoista
ylläpitämällä suunnittelu-, kehittämis-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa
ylläpitämällä yhteyksiä kasvatus- ja perheneuvonnan toimijoihin
tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti, sekä
muilla vastaavilla tavoilla.

Toimintansa tueksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa ja muuta yhdistyslain 5 §:n tarkoittamaa taloudellista toimintaa, hakea ja ottaa vastaan avustuksia, kerätä varoja asianomaisella luvalla ja ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia. Yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen sen toimintaan osallistuville.

3 §
JÄSENET, JÄSENMAKSU JA ÄÄNIVALTA

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai kunniajäseniä.

Yhdistyksen jäsenten jäsenmaksun suuruuden seuraavalle toimintavuodelle määrää syyskokous. Varsinaiset jäsenet maksavat syyskokouksen määräämän vuotuisen jäsenmaksun. Henkilö- ja yhteisöjäsenille voidaan määrätä eri jäsenmaksu. Opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille voidaan määrätä alempi jäsenmaksu kuin muille henkilöjäsenille. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.

Yhdistyksen kokouksissa on äänivalta varsinaisilla jäsenillä. Kullakin henkilöjäsenellä on yksi ääni ja yhteisöjen edustajilla kolme ääntä.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan liiton kokouksen pöytäkirjaan. Ero tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta.

Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta vähintään kahdelta peräkkäiseltä vuodelta. Hallitus voi erottaa yhteisöjäsenen yhdistyksestä, jos yhteisöjäsenen toiminta on loppunut tai yhteisöjäsen on ilman laillista hallitusta. Jäsenen erottamisesta muissa yhdistyslain mainitsemissa tapauksissa päättää yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yhdistyksen tavoitteiden toteutumista.

4 §
HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä kahdeksan jäsentä. Hallituksessa tulee olla kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijöiden edustus.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa, ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus ratkaistaan arpomalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt joko keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on:

1. yhdistyksen kokousten antamien ohjeiden mukaan hoitaa ja valvoa yhdistyksen asioita,
2. laatia vuosittain ehdotus yhdistyksen toiminta- ja talousarviosuunnitelmaksi,
3. valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat,
4. valita yhdistyksen toimihenkilöt ja valvoa heidän toimintaansa,
5. huolehtia yhdistyksen tilien hoitamisesta,
6. valmistella toimintakertomukset sekä
7. hoitaa yhdistyksen muutakin hallintoa, valvoa sen etua ja pannan täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.

Hallitus voi asettaa tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia toimikuntia ja työryhmiä.

5 §
KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on ilmoitettava jäsentiedotteessa,
joka toimitetaan jäsenille kirjallisena tai sähköpostitse vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu ylimääräiseen yleiskokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ennen kokousta.

6 §
KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.

Syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.

Yhdistyksen ylimääräinen yleiskokous voidaan kutsua koolle muulloinkin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti ilmoittamansa asian vuoksi sitä hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yhteisöjäsentä yhdistyksen kokouksessa edustaa asianomaisen yhteisön siihen valtakirjalla valtuuttama edustaja.

Henkilöjäsenen edustaja voi edustaa valtakirjan perusteella enintään neljää muuta henkilöjäsentä.

Läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa on muullakin henkilöllä, jolle kokous sen myöntää.

Äänestyksissä on käytettävä suljettua äänestystä, jos joku äänivaltaisista jäsenistä sitä vaatii. Kaikki päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee kokouksen puheenjohtajan mielipide päätökseksi.

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7. Vahvistetaan hallituksen ja toimikuntien kokouspalkkiot sekä matka- ja päivärahakorvaukset seuraavaksi vuodeksi.
8. Valitaan vaalivaliokunta, joka valmistelee syksyn kokoukseen ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
   Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti 1. helmikuuta mennessä yhdistyksen hallitukselle.

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi.
7. Valitaan hallituksen jäsenet.
8. Määrätään jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle.
9. Valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian syyskokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti 1. syyskuuta mennessä yhdistyksen hallitukselle.

7 §
TILIT

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta, jossa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

8 §
NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

9 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat ja omaisuus yhden tai useamman rekisteröidyn lastensuojelua edistävän valtakunnallisen yhdistyksen toimintaan purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.